Yhteiskunta muuttuu ja moninaistuu. Ihmiset liikkuvat paikasta toiseen. Sosiaalinen media on tuonut muun maailman ja kaukaiset ihmiset lähellemme.  

Viime aikoina julkisuudessa on myös puhuttu suomen kielen asemasta, merkityksestä ja tulevaisuudesta. Oma äidinkieli ja oman äidinkielen ilmaisut ovat jokaiselle tärkeitä, tuttuja ja helppoja. 

Maailmalla on kuitenkin monia kieliä ja niille ominaisia sanoja ja ilmaisuja, joita on vaikeata tyhjentävästi kääntää toiselle kielelle. Suomalaisille tuttu sana sisu on vaikeata kääntää esimerkiksi englanniksi puhumattakaan kiinan kielestä. Miten sitten kääntää muiden kielten ilmaisuja suomeksi?  

Kunnian ja maineen käsite sekä häpeän merkitys ovat esimerkkejä sanoista, joita kuvittelemme ymmärtävämme sekä suomeksi että muilla kielillä. Mutta näissä sanoissa on aina tulkinnan mahdollisuus tai jopa väärinymmärtämisen vaara.  

Varsinkin tunnetiloja, abstrakteja käsitteitä ja ilmaisuja, joilla on nyanssieroja riippuen käyttöyhteydestä, on vaikeata täysin kääntää muille kielille. Kuitenkin kunnioituksen, arvostetuksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve on meillä kaikilla ihmisillä samanlaista riippumatta kielestä, jota puhumme, ihonväristä tai kansallisuudesta. Häpeä, nöyryytetyksi joutuminen, hylätyksi ja kartetuksi tuleminen herättävät meissä kaikissa tunteita, joita sitten pyrimme selittämään sanoilla ja ilmaisuilla, jotka saattavat poiketa toisistaan puhumamme kielen mukaan.  

Kunniaan liittyvä väkivalta on ilmiönä vikeata selittää tyhjentävästi puhumattakaan siihen liittyvän termin tai ilmaisun merkityksen kertomisesta yhdellä lauseella. Sen takia kunniaan liittyvä väkivalta hämmentää suomalaisia toimijoita edelleenkin. Kunnia- ja väkivalta-sanojen esiintyminen samassa lauseessa johtaa siihen harhaluuloon, että väkivallan käyttö olisi kunniallista tai että kunnia ja väkivalta liittyisivät jotenkin toisiinsa.  

Jotta voisimme ymmärtää toisiamme, me ihmiset, ammattilaiset, viranomaiset ja järjestötoimijat tarvitsemme yhteistä ymmärrystä sanoista ja ilmaisuista, joita käytämme, kun puhumme kunniaan liittyvästä väkivallasta. Ilmaisujen, termien ja sanojen yhtenäistäminen tukee meitä auttamistyössämme, kun kohtaamme henkilön, jonka elämään vaikuttaa kunniaan liittyvä väkivalta. Ymmärrämmekö silloin toisiamme, asiakasta ja muita toimijoita? Vai toiseutammeko ihmisiä ja luomme negatiivisia mielikuvia ihmisistä ja heidän perimmäisistä peloistaan tai tunteistaan? 

Loisto setlementin kunniaan liittyvän väkivallan vastainen asiantuntijatyö (Sopu-työ) kutsui eri toimijat yhteisiin työpajoihin, jotta voisimme luoda joitakin raameja sanoista, ilmaisuista ja termeistä, joita käytetään kunniaan liittyvän väkivallan kontekstissa. Nyt julkaistussa työpajojen raportissa kyse ei ole sinällään määritelmistä, vaan tarkoitus on lähinnä yhtenäistää käytettäviä termejä ja ilmaisuja.  

Loisto setlementin Sopu-työ on tehnyt kunniaan liittyvän väkivallan vastaista asiantuntijatyötä yli kymmenen vuotta. Sopu-työ pyrkii auttamaan niin väkivallan kokijoita kuin tekijöitä sekä ammattilaisia, jotka työskentelevät erilaisten perheiden kanssa.  

Työskentelyä ja oikeanlaisten auttamistoimenpiteiden kehittämistä ja toteuttamista haittaa, että kunniaan liittyvä väkivalta mielletään ainoastaan tiettyjen ryhmien väliseksi väkivallan muodoksi. Tämä vaikeuttaa ja ääritapauksissa estää oikeanlaisen avun tarjoamisen ja väkivallan kohteena olevien ihmisten auttamisen. Lisäksi ennakkoluuloinen tapa tarkastella kunniaan liittyvää väkivaltaa luo vastakkainasettelua ja polarisaatiota sekä saattaa johtaa rasismiin.  

Auttajatahon ja ammattilaisen tapa tulkita väkivalta, kontrolli tai huoltajuuskiista kunniaan liittyväksi väkivallaksi vain sen takia, että kyseessä on muualta päin maailmaa Suomeen muuttanut henkilö, perhe tai yhteisö, voi äärimmillään johtaa siihen, että avun tarvitsija ei saa oikea-aikaista tai oikeanlaista apua ja tukea. 

Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy kaikkialla, jopa suomalaisissa perheissä. Se, että siitä ei käytetä ilmaisua kunniaan liittyvä väkivalta ei poista väkivallan olemassaoloa. 

Kirjoittaja: Johanna Aapakallio, johtava asiantuntija, Loisto setlementti