Nuoren kohtaaminen konfliktitilanteessa

Ensimmäinen tapaaminen

Kuuntele nuorta rauhallisesti ja anna hänen kertoa kaikki mitä on tapahtunut. Varmista hänen turvallisuutensa. Muista uhkatilanteessa, että nuoren turvallisuus on etusijalla. Selvitä nuorelta, onko joku muu vaarassa. Kuka/Ketkä voivat mahdollisesti uhata nuorta? Neuvottele lastensuojelun ja poliisin kanssa tarpeen vaatiessa.

Ota selvää nuorelta kuinka moni tietää tapahtuneesta, ovatko he yhteisöstä, suvusta tai perheestä. Miten eri perheenjäsenet suhtautuvat tilanteeseen? Mikä on asiakkaan mielestä pahinta mitä voisi tapahtua?

Kysy nuorelta, onko nuoren perheessä tai suvussa ketään, joka voisi tukea nuorta. Onko suvussa tai yhteisössä ketään, jonka sanaa vanhemmat kuuntelisivat ja kunnioittaisivat?

Jos tilanne ei ole akuutti eikä nuori hengenvaarassa, kysy nuorelta voitko olla yhteydessä vanhempiin. Jos nuori kokee sen turvalliseksi ja tarpeelliseksi, harkitse yhteydenottoa vanhempiin.

Toinen tapaaminen

Käy läpi asiat, joista olet vanhempien kanssa keskustellut. Varmista mitä nuori haluaa. Suunnittele yhdessä nuoren kanssa mikä hänen mielestään olisi paras ratkaisu tilanteeseen. Motivoi nuorta tulemaan saman pöydän ääreen jos nuori itse kokee pystyvänsä siihen. Jos ajatus vanhempien tapaamisesta on nuorelle ahdistava tai pelottava, kuuntele nuorta.

Kolmas tapaaminen

Perheen yhteisessä tapaamisessa on tärkeää varmistaa, että jokaisen mielipide tulee kuulluksi. Huomaa, että nuoren voi olla vaikea ilmaista mielipiteitään vanhemmille, erityisesti isän läsnäollessa. Tue nuorta tai puhu nuoren puolesta yhteisesti sovituista asioista.

Konfliktit ratkeavat harvoin yhdellä neuvottelulla. Tapaa perhettä niin monta kertaa, että sopu saavutetaan ja varmistut että ratkaisu on pysyvä. Näennäinen sovinto voi nostaa kynnystä hakea apua seuraavan kerran. Perheen tilannetta on hyvä seurata ja nuorta tavata myös yksin säännöllisesti konfliktin jälkeen.

Jos joudut viranomaisena tekemään esim. huostaanoton, on hyvä muistaa, että yhteisöllisessä kulttuurissa nuoren mahdollisuus pitää yhteyttä vanhempiinsa ja yhteisöönsä saattaa loppua siihen. Nuori saattaa olla halukas irtaantumaan perheestään ja yhteisöstään sekä aloittamaan uutta ja itsenäistä elämää yksin, mutta muutaman kuukauden kuluttua voi alkaa kova koti-ikävä. Yhteisöllisessä kulttuurissa kasvaneen nuoren elämä voi olla merkityksetöntä ilman perhettä ja yhteisön tukea. Perheen kanssa kannattaa työskennellä kohti ratkaisua, jossa perheyhteys säilyy, mikäli se ei uhkaa nuoren turvallisuutta.

Jos nuori tai nuori aikuinen ei voi jatkaa elämäänsä perheen luona, on tärkeää tukea häntä alusta saakka pitämään yhteyttä niihin perheenjäseniin, joihin välit ovat kunnossa. Nuori aikuinen tarvitsee enemmän ja pidempään tukea kuin kantasuomalainen nuori.

Poistu sivustolta hakukoneeseen