Monikulttuurisen perheen kohtaaminen ammattilaisena

Kohtaaminen

Monikulttuurisia perheitä on monenlaisia; vasta maahan tulleita, pitkään täällä asuneita, toisen tai kolmannen sukupolven edustajia, monikulttuurisia parisuhteita, monikulttuuristen suhteiden lapsia jne.

Kunnia ja kasvojen säilyttäminen on monelle yhteisöllisestä kulttuurista tulevalle tärkeää. Jos perheessä on kunniaan liittyviä ristiriitoja, on tärkeää muistaa kunnioittaa asiakkaan toivomuksia liittyen tulkin sukupuoleen tai henkilöllisyyteen. Työskentely perheen kanssa on hedellisempää, kun perhe luottaa tulkkiin. Jos asiakas ei halua tavata tulkkia kasvotusten eikä halua oman henkilöllisyytensä paljastuvan tulkille, puhelintulkkaus on hyvä vaihtoehto. Tulkin voi myös sijoittaa toiseen huoneeseen. Jos asiakas on välittömässä vaarassa, voi myös käyttää asiakkaasta ja muista asianomaisista  tekaistuja nimiä asiakkaan yksityisyyden ja turvallisuuden takaamiseksi.

Jokaisella perheellä on omanlaisensa perhe– ja toimintakulttuuri. Uskonto ja sen tulkinta, perinteet ja kulttuuri voivat vaihdella suuresti samasta maasta kotoisin olevien perheiden välillä. Perheet tuleekin kohdata ainutkertaisina. Perheen sisäiseen dynamiikkaan ja vuorovaikutussuhteisiin liittyvät asiat voivat olla arkaluontoisia ja asiakas ei osaa ehkä aluksi kertoa niistä perheen ulkopuolisille.  Luottamussuhteen rakentaminen vie aikaa. Usein perheenjäsenet saattavat ajatella, että työntekijä ei ymmärrä perheen kulttuuria ja tapoja ja siten ei voi auttaa. Kunnioittava ja rauhallinen lähestyminen on paras tapa kohdata perhe. Kannattaa kysyä perheeltä, miten juuri heidän perheessä toimitaan. Asiakkaat kertovat mielellään, kun heiltä kysytään.

Perheenjäsenellä saattaa olla erilainen käsitys tasa-arvosta, oikeuksista ja velvollisuuksista kuin työntekijällä. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteen huono tuntemus ja tiedon puute ovat omiaan ruokkimaan negatiivisia ennakkoluuloja järjestelmää ja viranomaisia kohtaan.  Jos lähtömaassa viranomaisten toiminta on ollut epäkunnioittavaa, perheiden suhtautuminen suomalaisiin viranomaisiin voi olla hyvinkin varautunutta ja ristiriitatilanteessa viranomaiset voidaan kokea jopa vihamielisinä.  On tärkeää kertoa asiakkaalle miten suomalainen viranomainen toimii ja miten heidän asiansa etenee.

Paras lopputulos syntyy silloin kun perheelle ja sen jäsenille annetaan mahdollisuus puhua ja kertoa asioistaan rauhassa.

Kuten kaikkien perheiden kohdalla, myös monikulttuuristen perheiden kohdalla on tärkeää muistaa, että ihmisoikeudet ja Suomen lainsäädäntö on toiminnan keskiössä. Mikään kulttuuri tai uskonto ei oikeuta Suomen lain ja ihmisoikeuksien noudattamatta jättämiseen.

Kunnia

Kunniaan liittyvän konfliktin ilmetessä ammattilaisen on tärkeä luoda turvallinen ilmapiiri ja kuunnella kaikkia osapuolia.  Monille vanhemmille kunnian varjeleminen on itsestäänselvyys ja lasten  rajoittamista pidetään keinona perheen ja yhteisön kunnian säilyttämiseksi. Viranomaisen on hyvä tiedostaa tämä ja antaa asiakkaalle lupa puhua asioista heitä tuomitsematta. Kun asiakas kertoo avoimesti omista käsityksistään, arvoistaan ja lapsiinsa liittyvistä odotuksista, on viranomaisen hyvä miettiä toimintatapoja, joilla voidaan edetä rauhanomaisesti perheen kanssa. Kunniaan ja siveyteen liittyvät asiat ovat syvällä ihmisten arvoissa ja siksi nostattavat suuria tunteita. 

Kunniaan liittyvissä asioissa on myös hyvä pitää mielessä, että sekä miehet että naiset ajattelevat melko samalla tavalla ilmiöstä ja sen seurauksista. Ei pidä automaattisesti olettaa, että kunniaan liittyvissä konflikteissa konfliktin aiheuttaja olisi vain mies tai isä. Usein myös naiset ja äidit ovat rajoittavat ja kontrolloivat lapsiaan. Perheen kanssa työskennellessä on myös hyvä tavata kaikkia perheenjäseniä erikseen ja puhua asioista heidän kanssaan. Kasvotusten kohtaamisissa voi ilmetä uusia asioita, kun asiakas saa tilaisuuden puhua yksin.

Perhedynamiikka

Yhteisöllisissä kulttuureissa viestintä on usein epäsuoraa, täynnä tarinoita ja sivujuonia. Työntekijän voi olla hankala erottaa kerronnasta punaista lankaa. Joskus voi jopa tuntua siltä, että perheen jäsenet vääristelevät totuutta ja salaavat paljon asioita toisiltaan. Tämä johtuu usein viestintäkulttuurista, johon ihmiset ovat kasvaneet. Salailu on yhteisöllisessä kulttuurissa ja patriarkaalisissa yhteiskunnissa keino selviytyä. Kun perheen ja yhteisön hierarkia on hyvin jämäkkä, asioista ei uskalleta puhua avoimesti eikä niistä haluta kertoa muille. Perheissä viestintä voi mennä usein äidin kautta isälle. Äiti saattaa kaunistella tai muokata informaatiota oman etunsa tai lasten edun mukaisesti, jos isä on autoritäärinen. Monesti isät voivat syyttää lasten tekemisistä ja epäonnistumisista äitiä, jolloin on luonnollista, että asioita salataan isältä. Salaamisen kierre voi jatkua sukupolvelta toiselle.

Työntekijän on myös hyvä muistaa, että monikulttuurisen perheen haasteet voivat olla monenlaiset: sotaan ja menettämiseen liittyvät traumat, muut mielenterveysongelmat, huoli kotimaahan jääneistä sukulaisista ja perheenjäsenistä, työttömyys, kielitaidottomuus, syrjäytyminen, perheen sisäisen dynamiikan muuttuminen jne. Usein näissä tilanteissa perhe turvautuu omiin tapoihinsa ja kulttuuriinsa. Se voi olla suojautumiskeino kaikkea uutta ja vierasta kohtaan. Omat tavat ja perinteet voivat saada liian suuria mittasuhteita ja niitä saatetaan jopa liioitella. Sen takia on erittäin tärkeää, että perheiden kanssa työskennellään kokonaisuutena. Kunniaan liittyvät käsitykset voivat tiukentua, jos perhe jää yksin ja tuntee, että suomalainen yhteiskunta ja tapakulttuuri ”vie” heiltä lapset. Suomalainen kulttuuri saattaa näyttäytyä perheelle yliseksuaalisena, vapaamielisenä ja alkoholimyönteisenä. Puolustuskeinona lapsia ja puolisoa saatetaan rajoittaa entistä enemmän. Mitä enemmän perheellä on kontakteja suomalaisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan, sitä helpommin myös perheen omat asenteet voivat muuttua.

Kohti uutta

Kaikki vanhemmat, riippumatta etnisestä taustastaan, kulttuuristaan tai uskonnostaan, pyrkivät kasvattamaan yhteiskuntakelpoisia lapsia. Maahan muuttaneiden perheiden vanhempien voi olla vaikea hahmottaa, mitä suomalainen yhteiskunta odottaa heiltä ja heidän lapsiltaan. Yhteisöllisistä kulttuureista  muuttaneet vanhemmat pyrkivät kasvattamaan lapsiaan omien arvojensa mukaisesti. Joskus nämä arvot voivat olla erilaisia tai jopa ristiriitaisia yksillöllisyyttä korostavan kulttuurin arvojen kanssa. On tärkeää selittää perheille miksi toimimme tietyllä tavalla tai tiettyjen arvojen mukaisesti . Kaikki vanhemmat toivovat, että heidän lapsensa menestyvät Suomessa. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että myös saavat tietoa vanhemmuudesta Suomessa ja voivat peilata omaa toimintaansa vanhempina.

Yhteisöllisistä kulttuureista tulevat vanhemmat voivat kokea kylmänä ja välinpitämättömänä suomalaisen tavan kasvattaa lapsia itsenäisiksi ja itsestään huolta pitäviksi yksilöiksi. Vanhemmat voivat jopa kokea, että suomalaiset hylkäävät lapsensa. Myös tästä on hyvä keskustella perheen kanssa ja selittää miksi yksilön oma vastuu itsestään ja tekemisistään on tärkeää.  Maahanmuuttajavanhemmat kaipaavat tietoa vanhemmuudesta Suomessa. Vanhemmuutta uudessa yhteiskunnassa voi vahvistaa tukemalla vanhemman vahvuuksia ja samalla voi nostaa keskusteluun uuden yhteiskunnan tuomat haasteet. Vanhemmille voi kertoa lempeästi, että heidän lapsensa jäävät suurella todennäköisyydellä aikuisenakin Suomeen, joten heidän olisi hyvä kasvaa ja omaksua yhteiskunnan vaatimat taidot ja säännöt.

Poistu sivustolta hakukoneeseen